Ôîðóì » Sairaudet, lääket ja sairauksien hoito » Mitä virallinen silmätutkimus tutkii » Îòâåòèòü
Mitä virallinen silmätutkimus tutkii
Rishik: Mitä virallinen silmätutkimus tutkii Rodusta ja etsittävästä sairaudesta riippumatta virallinen silmätutkimus etenee saman kaavan mukaisesti. Tutkija tutkii silmän rakenteet edeten silmän etuosasta sen takaosaan pannen merkille poikkeamat normaalista ja mahdolliset sairauden oireet. Apuvälineinä käytetään oftalmoskooppia ja biomikroskooppia sekä erillistä linssiä silmänpohjan tutkimukseen. Silmän pupillit laajennetaan silmän takaosien tutkimuksen helpottamiseksi käyttäen lyhytvaikutteista tropikamidi-tippaa. 1. Silmäluomet ja niiden reunat merkittäviä muutoksia ovat mm. entropium/ektropium (silmäluomen sisään/ulospäinkiertymät) ja distichiasis (ylimääräiset ripset) 2. Kolmas silmäluomi eli vilkkuluomi sijaitsee silmän sisänurkassa löydöksinä voidaan nähdä vilkkuluomen ruston kiertymää ja vilkkuluomen rauhasen esiinluiskahdusta 3. Konjuktiva eli silmän sidekalvo peittää silmäluomen sisäpintaa ja silmämunan etupintaa kirkkaaseen sarveiskalvoon asti 4. Silmäluomien sisänurkan läheisyydessä sijaitsevat kyynelkanavien aukot eli punktat löydöksenä voidaan nähdä aukkojen ja kanavien puuttumista tai vajaakehitystä (varmistus vaatii rauhoituksessa tehtävän kanynoinnin; tämä ei ole osa virallista silmätutkimusta) 5. Sarveiskalvo eli kornea on silmän läpinäkyvä osa löydöksiä ovat sarveiskalvotulehdukset (keratitis) ja ”pannus” eli krooninen immuunivälitteinen keratokonjunktiviitti, ja korneadystrofia 6. Etukammio on sarveiskalvon ja värikalvon/linssin väliin jäävä nestetäyteinen silmän osa etukammion syvyys pannaan merkille ja samalla tarkastellaan linssin sijaintia silmässä 7. Iiris eli värikalvo on nimensä mukaisesti värillinen pupillaa eli mustuaista ympäröivä silmän osa merkittäviä iiriksen muutoksia ovat persistoivat pupillamembraanit (PPM), jotka ovat sidekudosjäänteitä ja kulkevat juosteina iiriksestä iirikseen tai sarveiskalvon takapinnalle tai linssin etupinnalle 8. Silmän linssi eli mykiö on valoa taittava, pupilla-aukon takana sijaitseva osa löydöksinä voidaan nähdä linssin sijainnin muutoksia eli linssiluksaatioita ja linssin samentumina eli kaihimuutoksia (katarakta); myös PHTVL/PHPV–sairauteen liittyy mykiön samentumaa ja muodon epänormaalisuutta; muutokset nähdään parhaiten biomikroskoopin avulla 9. Lasiainen sijaitsee linssin ja värikalvon takana täyttäen silmän takaosaa PHTVL/PHPV-sairauteen liittyy verisuoni- ja sidekudosjäänteitä lasiaistilassa 10. Silmänpohjan verkkokalvolla sijaitsevat silmän näkösolut ja näköhermon pää eli papilla silmänpohjassa nähdään synnynnäisiä muutoksia kuten CEA-sairauden muutokset colliella ja RD-muutokset (retinan dysplasia, verkkokalvon vajaakehitys); papillan vajaakehitystä voidaan nähdä erillisenä sairautena ja sen osittaiset puutokset (coloboma) voivat liittyä CEA-sairauteen; PRA eli verkkokalvon etenevä surkastuma aiheuttaa verkkokalvolla silmänpohja-tutkimuksessa nähtäviä muutoksia Silmien tutkimusta voidaan täydentää silmän sisäisen paineen mittauksella. Glaukoomassa eli viherkaihissa silmän paine on kohonnut. Silmänpaineen mittaus ei kuulu rutiininomaiseen silmätutkimukseen. Silmän nestekierto tapahtuu värikalvon ja sarveiskalvon yhtymäkohdassa sijaitsevan filtraatio-kulman kautta. Filtraatiokulman muutokset, vajaakehitys ja ahtauma, ovat merkittäviä silmänpainetaudin kannalta. Tämän kulman rakenteiden tarkastelu vaatii erityisen linssin eli goniolinssin käyttöä; tämä gonioskopiatutkimus ei ole osa rutiininomaista virallista silmätutkimusta. Virallinen silmätutkimus tutkii kyseisen yksilön ilmiasua eli fenotyyppiä; genotyypiltään eli perimältään sairas yksilö (kantaja) voi olla ilmiasultaan normaali. Silmistä tehtyjä havaintoja ja löydöksiä verrataan kyseisellä rodulla tunnettujen, perinnöllisiksi osoitettujen tai epäiltyjen sairauksien löydöksiin ja silmistä annetaan lausunto näiden sairauksien osalta. On hyvin tavallista, että silmistä löydetään poikkeavuuksia, joita ei pidetä merkittävinä tai joiden merkitystä ei tunneta. Nämä havainnot kirjataan ylös seurantaa varten sivulöydöksinä. Helsingissä 20.3.1998 Suomen Oftalmologieläinlääkärit ry:n hallitus Kaisa Wickström, pj Jaana Pätilä Sanna Elfving http://www.kennelliitto.fi/FI/jalostusjakasvatus/artikkelit/Mitasilmat.htm
Îòâåòîâ - 2
ultsi: Marina, Pöpin (Sielun Aarre Grata Amica) on virallisen silmätutkimuksen osalta tutkinut juuri tämä Kaisa Wickström, joka on tässä allekirjoittanut. Kaisa antoi Pöpille erinomaisen lausunnon. Hän sanoi, että Pöpillä on ranskanbulldogikiksi ERINOMAISET silmät, erityismaininnalla oikein . Kannatan näitä silmätutkimuksia. Sekä sydän ja polvitutkimuksia. Pöpi menee seuraavaksi selkäkuvaan, ja sitten jos sekin on yhtä hieno, kuin silmä-, polvi- ja sydäntulos, Pöpiä käytetään ehkä jalostukseen.
Rishik: ultsi Sjomalla on sama tutkimuksia ja myöskin kaikki OK.
ïîëíàÿ âåðñèÿ ñòðàíèöû